Öljyopas: mikä tekee öljystä oikeasti hyvän high HP metanoli- ja E85-moottoriin?

Kovatehoinen metanoli- tai E85-moottori (+1000–4000 hv) ei elä samalla öljyllä kuin katuauto – eikä edes samalla öljyllä kuin bensakilpuri. Polttoaine on eri, olosuhteet ovat eri ja öljyltä vaaditaan täysin toisenlaista kemiaa ja rakennetta.

Miksi metanoli ja E85 ovat öljylle niin vaikeita polttoaineita?

Metanoli- ja E85-moottoreiden ongelma ei ole pelkästään teho, vaan polttoaineen ominaisuudet:

• Voimakas polttoainelaimennus: metanolia/E85:ttä päätyy öljyyn jopa 10–30 %, bensalla 1–3 %.
• Hygroskooppisuus: polttoaine imee vettä ilmasta, ja vesi päätyy suoraan kampikammioon.
• Happamat palotuotteet: aggressiivisempia kuin bensalla.
• Alhaisempi palolämpö: öljy ei välttämättä lämpene riittävästi poistaakseen kosteuden.

Väärällä öljyllä seurauksena on nopeasti harmaantuminen, sameus, ohentuminen, korroosio ja laakerikalvon romahtaminen.

Mikä tekee öljystä sopivan metanoli- ja E85-moottoriin?

Laadukas alkoholi-/metanolimoottorin öljy perustuu neljään pääperiaatteeseen:

Miksi bensakilpaöljyt eivät toimi metanolilla tai E85:llä?

Bensalle suunnitellut öljyt olettavat:

• pienen polttoainelaimennuksen
• vähäisen veden pääsyn öljyyn
• miedon happamuuden

Metanolilla/E85:llä nämä ominaisuudet eivät riitä, ja seurauksena on:

• harmaantuminen/emulsio
• öljyn ohentuminen
• kalvon romahtaminen
• korroosio

Miksi long-life katuautoöljyt ovat erityisen huonoja?

1. Ne on tehty sitomaan vesi öljyyn

Juuri päinvastoin kuin metanolimoottori tarvitsee.

2. Additiivit eivät kestä raskaassa polttoainelaimennuksessa

3. Viskositeetit ovat liian kevyitä (0W-20, 5W-30)

Ne romahtavat metanolilla/E85:llä.

20W-50, 50W, 60W, 70W – paksun öljyn käytännön vaatimukset

Laakerivälykset

Paksu öljy vaatii suuremmat välykset – ohut öljy taas ei toimi suurilla välyksillä.

Kylmäkäynnistys & esilämmitys

• 20W-50 toimii nipin napin 20–25 °C
• 50W vaatii esilämmityksen
• 60–70 painoluokat → aina esilämmitettävä

Öljypumpun kuormitus

• paksu öljy → suuri momenttikuorma
• vahvistettu pumppuakseli suositeltava

<

Metanoli vs E85 – erot öljyn kannalta

Vaikka metanoli ja E85 niputetaan usein samaan “alkoholipolttoaineiden” kategoriaan, öljyn kannalta ne ovat yllättävän erilaisia. Erot eivät liity pelkästään laimennusmäärään, vaan polttoaineiden kemiaan, palolämpötilaan, veden käyttäytymiseen, karstoittumiseen, öljyn hapettumiseen ja siihen, millaisia lisäaineita ne kuluttavat.

1. Veden imeytyminen ja kosteuden siirtyminen öljyyn

• Metanoli: erittäin hygroskooppinen. Imeyttää itseensä vettä ilmasta nopeasti. Käytännössä jokainen käyntikerta lisää vaihtelevan määrän vettä öljyyn.
• E85: myös hygroskooppinen, mutta vesimäärä on yleensä pienempi ja kertyy hitaammin kuin puhtaalla metanolilla. Silti huomattava ero bensaan verrattuna.

Käytännön vaikutus: Metanolilla öljyyn kertyy vettä nopeammin ja enemmän → korroosioriski kasvaa merkittävästi.

2. Polttoainelaimennuksen määrä ja viskositeetin “valuminen”

• Metanoli: suurin polttoainelaimennus. Rikkaalla seoksella ja lyhyillä käyttöjaksoilla laimennus voi nousta 20–30 % tasolle.
• E85: laimennusta tulee enemmän kuin bensalla, mutta selvästi vähemmän kuin metanolilla. Tyypillisesti 8–18 % riippuen käytöstä.

Käytännössä: Metanoli ohentaa öljyn nopeammin → paksumpikin öljy käyttäytyy viskositeetiltaan ohuena.

3. Palolämpötila, karstoittuminen ja palotuotteet

• Metanoli: matala palolämpö, palaa puhtaasti. → Vähemmän karstaa, mutta enemmän vettä ja polttoainejäämiä öljyssä.
• E85: liekkilämpö ja palotapa ovat metanolin ja bensan välissä. → Karstaa syntyy jonkin verran, mutta ei bensan tasolla.

Öljyn kannalta tämä tarkoittaa, että metanoli ei “likaannuta” öljyä perinteisellä tavalla, mutta heikentää sitä kemiallisesti veden ja polttoaineen kautta.

4. Happamuus, korroosio ja suoja-aineiden kuluminen

Metanolin ja veden yhdistelmä on selvästi aggressiivisin. Metanolikäytössä muodostuu usein lievästi happamia yhdisteitä, jotka:

• heikentävät lisäaineiden kemiallista toimintaa
• alkavat syövyttää pehmeitä metalleja (laakerit → kupari/lyijy)
• tarvitsevat vahvempaa korroosionestoa kuin E85

E85 on tässä hieman lempeämpi — mutta edelleen paljon aggressiivisempi kuin bensiini.

5. Vaikutus öljynvaihtoväliin

• Metanoli: erittäin lyhyet vaihtovälit. Drag-moottoreissa jopa joka session jälkeen. Street/track: 2–5 tuntia käyttöä.
• E85: hieman pidemmät vaihtovälit kuin metanolilla, mutta usein alle 10 h käyttöä, riippuen laimennuksesta.

6. Lisäainekemian erilaiset tarpeet

Metanoli kuluttaa additiiveja nopeammin, erityisesti:

• ZDDP (kuluu kuumissa rajapinnoissa)
• Moly (boundary lubrication -tilanteissa)
• korroosionestoaineet (metanoli + vesi)
• anti-foam (metanoli vaahtoaa enemmän)

E85 tarvitsee samoja asioita, mutta ei yhtä äärimmäisesti. Usein E85-öljy voi olla hieman “kevyempi”, mutta perusperiaate on sama: esteri + vahva additiivipaketti + korkea HTHS.

7. Käytännön esimerkkejä käyttäytymisestä

• Metanoliöljy pakkautuu nopeasti harmaaksi → vesi + polttoaine + anti-foam -kemiaa.
• E85-öljy voi muuttua maidonväriseksi emulsioksi jos öljy on väärän tyyppinen (long-life tai bensa-racing).
• Metanoli kuivuu huohottimesta nopeammin, koska sen höyrynpaine on korkea.
• E85:n etanoli häviää hitaammin öljystä, jolloin öljy pysyy "märkäisenä" pidempään.

Yhteenveto metanoli vs. E85

Metanoli on öljylle selvästi raskaampi vastustaja kuin E85:

• enemmän vettä → enemmän korroosiota
• enemmän laimennusta → öljy ohenee nopeammin
• enemmän lisäaineiden kulumista
• lyhyemmät vaihtovälit

E85 on “pehmeämpi” mutta silti erittäin vaativa polttoaine. Kummassakin tapauksessa tarvitaan öljy, joka on nimenomaisesti suunniteltu alkoholikäyttöön — pelkkä “racing”-leima ei riitä.

Miksi toisella öljy X ei toimi, mutta öljy Y toimii heti?

Vaikka kaksi öljyä voivat näyttää samanpainoisilta ja ”kilpateknisiltä”, niiden kemia, käyttäytyminen ja vuorovaikutus moottorin sisäisen ympäristön kanssa voivat olla täysin erilaisia. Tämän takia monelle käy näin: Öljy X aiheutti ongelmia, mutta öljy Y toimi täydellisesti samassa moottorissa. Kyse ei ole sattumasta – vaan öljyjen erilaisista ominaisuuksista, joita ei näe etiketistä.

1. Eri öljyt käyttäytyvät eri tavalla polttoainelaimennuksen kanssa

Metanoli- ja E85-moottoreissa polttoainetta päätyy öljyyn aina. Osa öljyistä ohenee laimennuksesta merkittävästi, osa lähes ei lainkaan. Tämä riippuu:

• perusöljystä (PAO, esteri, mineraali)
• lisäainepaketin leikkauskestävyydestä
• esterin määrästä
• detergentti/dispersantti -kemian tasapainosta

Siksi öljy A voi muuttua vedeksi 30 % laimennuksessa — kun öljy B pysyy paksuna ja kantaa kalvon.

2. Anti-foam -kemia reagoi eri tavoin eri moottoreissa

Öljyn vaahtoaminen ei ole öljyn ominaisuus sellaisenaan — vaan vuorovaikutus:

• kampikammion muotoilun
• huohottimen
• öljynpaluuvirtausten
• ketjun/hammaspyörien roiskeen

Öljy X voi vaahdota tietyssä moottorissa tietyllä kierrosalueella, mutta ei toisessa. Öljy Y voi olla immuuni vaahtoutumiselle samassa moottorissa.

3. Detergenttien määrä vaikuttaa suoraan öljyn käytökseen alkoholien kanssa

Öljyjen pesuainekemia vaikuttaa siihen, tuleeko öljyyn:

• harmaa sakka (hyvä) vai
• maidonvalkoinen emulsio (huono)

Öljy X saattaa lukita veden emulsioksi → öljystä tulee pilvinen ja käyttökelvoton. Öljy Y taas erottaa veden ja metanolin, ja ne poistuvat huohottimen kautta → öljy säilyy kirkkaana.

4. Lisäaineet reagoivat toisiinsa eri tavalla

Moottorin sisällä öljy ei ole staattinen — lisäaineet:

• aktivoituvat
• hajoavat
• reagoivat toistensa kanssa
• adsorboituvat metallipinnoille

Jos öljyssä on heikko Moly-paketti ja matala fosfori, se toimii huonosti moottorissa, jossa on paljon rajavoitelutilanteita. Jos taas öljyssä on vahva esteri + moly + EP-kemia → se voi parantaa jopa “huonolta tuntuvan” koneen käytöstä.

5. Moottorin sisäinen tila vaikuttaa dramaattisesti tulokseen

Moni moottori ei ole “uusi” vaikka on vastarakennettu. Ensimmäiset tunnit määräävät:

• kuinka lisäainekalvo “istuu” pintoihin
• mitkä pesuaineet reagoivat pintakarstaan
• miten öljy sekoittuu “vanhoihin” jäämiin

Öljy X voi näyttää huonolta, koska se reagoi vanhoihin jäämiin tai karstaan. Öljy Y voi toimia paremmin, koska sen detergenti-/dispersantti -paketti hallitsee jäämiä eri tavalla.

6. Yksi käyttökerta riittää muuttamaan öljyn käyttäytymistä

Ensimmäinen kylmäkäynnistys ja ensimmäinen lämmin ajo:

• muodostaa lisäainekalvoa
• muuttaa metallipintojen energiaa
• muuttaa Moly- ja ZDDP-jäämien rakennetta

Jos öljy X ei pääse muodostamaan oikeaa kalvoa → se toimii huonosti koko loppukäyttöjakson. Öljy Y voi muodostaa kalvon eri tavalla ja “tuntua oikealta”.

Yhteenveto: kyse ei ole aina “paremmasta” tai “huonommasta”, vaan yhteensopivuudesta

Kaikki öljyt eivät ole universaalisti hyviä tai huonoja — vaan yhteensopivia tai yhteensopimattomia tietyn polttoaineen, lisäainekemian, moottorityypin ja käytön kanssa.

Tämän takia yksi harrastaja voi kokea merkki X:n katastrofiksi, ja toinen vannoo sen nimeen.

Lyhenteet ja termit – nopea sanakirja